Että näiden aamujen pitääkin olla epäinhimillisiä :D Sellanen sanoinkuvaamattoman unisentokkurainen olo eikä mistään tajua mitään ennen kuin saa kahvia ja pikku hiljaa siitä virkistyy. Kun ei oo krapulaa kiusana koskaan niin sitten tämä, kai.

Mies leipoi illalla sämpylöitä, eikä ne ole kuivuneet vaikka on yön olleet tuossa pöydällä jo. Tolle oon ennenkin sanonut että kokin/leipurin ammattia sen kannattaisi ehdottomasti harkita ja olihan se kerran jo täyttänyt hakemuksenkin kokkikouluun... mutta jätti lähettämättä. Pöh. Mutta kukas meillä kotona sitten herkkuja laittaisi? Jaa etten muka itse osais, no joo, mutta ei mulle juolahtais mieleenkään tehdä samanlaisia kokeiluja kuin mies tekee.

Hyviä ne kyllä on.